Ajatus tällaisen blogin pystyyn pistämisestä on muhinut jo takaraivossa pitkään. Laiska kun välillä olen, sain nyt vasta todellisen kipinän lähteä purkamaan kokemuksiani teidän kaikkien luettavaksi. Toivottavasti viihdytte tekstien (nykyisten ja tulevien parissa).

Kuka minä sitten olen, ja mistä kaikki alkoi?

Vuonna 2004 heräsi palava halu saada se ikioma koira :) Silloisen avon, Markon, kanssa koiraa sitten "metsästettiin" pitkin nettiä, vaan kun ei sopivaa tuntunut löytyvän. Lopulta Naton kasvot tuijottivat minua kutsuvasti Pelastetaan koirat ry:n sivuilta, ja se oli menoa se. Nato ei ollut koira helpoimmasta päästä, mutta se oli koira juuri minua varten. Kaikkien ongelmien keskellä sain Natolta ehkäpä sen tärkeimmän opin: vaikka kuinka teet töitä koirien kanssa, et koskaan tiedä niistä kaikkea. :) Nato ei ikävä kyllä ehtinyt elämässämme olemaan kuin vuoden verran, kun se sairastumisen takia jouduttiin päästämään sateenkaarisillalle.

Nato aukaisi minulle ovia ennen täysin tuntemattomiin maailmoihin; koirapiireihin, harrastustoimintaan ja ennen kaikkea tutstuin tarkemmin rescue yhdistysten toimintaan. Eräs ystäväni toimi jo silloin koirien kotihoitajana, ja ajatus alkoi kiehtoa minuakin. Marko vain ei Naton poismenon jälkeen lämmennyt ajatukselle "että joutuu luopumaan aina uudestaan". Ajatus siis jäi hautumaan, ja keskityimmekin sitten seuraavan oman koiran hankintaan.

Kesällä -05 kuvaan astui Tosca-Tooto-Tootolainen.. 1,5-vuotias suomalainen kodinvaihtaja neito. Rotuina Toscassa on dobberia ja rotikkaa. Helpointa tietä ei siis nytkään valittu, vaikka Tosca on vuosien varrella osoittanutkin olevansa vallan oiva moisten rotujen yhdistelmä :) Toisin kuin Nato, näytti Tosca tulevan toimeen lähes koiran kuin koiran kanssa ja alkoi uusi pehmitys hoitolaisten otolle.. Lopulta Marko sanoi "tahdon", ja siitä se kaikki sitten alkoi...

Tätä kirjoittaessani, makoilee sängylläni hoitolainen numero 35. mutta siitä lisää tuonnenpana ;)

Hoitokotina toimiminen imaisi minut muutenkin mukaan rescue toimintaan ja tätä nykyä olen Rekkujen tiedottajana sekä aktiivijäsenenä jo useamman vuoden "pestillä" :)

Jos tänne asti jaksoit lukea, niin vielä kerran tervetuloa tutkailemaan, hämmästelemään, nauramaan... ja kysyähän aina saa :)

Tahdon vielä korostaa, että tässä blogissa on vain allekirjoittaneen kokemuksia ja mielipiteitä :)

Aloittaessani hoitajana, pyysin saada hoitoon näitä "hiukan hankalampiakin" tapauksia, joten älkäähän rakkaat lukijat heti peljästykö :D

 

.

Nato vahtihommissa mökillä :)

Tosca poseeraa :)